keskiviikko 22. kesäkuuta 2016

      Juhannus on meillä herttainen

Nuorena tyttönä mummo teki juhannustaian, kokosi yhdeksän erilaista kukkaa tyynynsä alle. Viisaammat vakuuttivat, että silloin näkisi unessa tulevan sulhonsa. Mummo ei nähnyt. Hän teki toisen tempun, heitti vihdan saunan katolle. Mihin suuntaan vihdan tyvi osoittaa, sieltä on odotettavissa sulhasmies. Tyvi osoitti suoraan alas, ja mummo arveli, ettei koskaan pääse naimisiin. Se oli silloin tytön tärkein päämäärä.
Huonoista ennusteista huolimatta mummo pääsi, eihän hänestä muuten olisi tullut mummoa. Entiseen maailmanaikaan lapsen sopi syntyä vain vihityille, kun vähintään kuusi kuukautta vihkimisestä oli vierähtänyt. Häät tanssittiin useimmiten juhannuksena heinäladossa ennen heinäntekoa, koska silloin lato taas täyttyisi heinistä. Sulhasen rippipuvusta oli pidennetty hihoja ja lahkeita. Morsian oli lainannut kolttunsa. Mitä sitä nyt yhtä päivää varten omaa värkkäämään. Häävalssina soi Kielon jäähyväiset. Taas oli yksi tyttö päässyt naimisiin ja yksi poika joutunut. Mahdollisesti oli jo tulollaan lapsi, joka näin sai kristillisesti vihityt vanhemmat.

Nykyajan parit vihitään varttuneessa iässä, sillä häät ovat niin kallis homma, että niitä varten pitää säästää monta vuotta. Ellei sitten pari pääse televisiohäitten vihkipariksi. Niissä morsiamen on oltava pulska, jotta vihkidekoltee näyttää komealta. Mutta hauskaa on niissäkin, ja omat lapset pyörivät mukana häävalssissa, joka sulhaselta käy yhtä huonosti kuin Kekkoselta Rock and roll.

sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

       Hampurin S-Bahn

Mummo matkusti hampurilaisessa S-Bahnissa. Olipa kansainvälinen tapahtuma! Pitkät Pohjois-Afrikan nuoretmiehet huojuivat käytävällä korvissa kuulokkeet, kädessä viimeisen mallin mukainen älypuhelin, kaulalla kultaketju ja jalassa muodikkaat kumitossut.
   Äidit ja isoäidit istuivat penkillä ympärillä liuta vilkasverisiä lapsia, jotka puhua pulputtivat outoa kieltä. Nuorimmaiset istuivat rattaissa tutti suussa ainakin neljään tai viiteen ikävuoteen asti melkein kuin somalilapset Itiksessä. Venäläisnaisilla oli kesähelteellä seksikkäät korkosaappaat, legginsit ja vesirajaan ulottuva hame. Ihonvärejä ja kansallisuuksia oli joka lähtöön. Penkinnurkassa istui sentään pokkaria lukien yksi saksalainenkin.
   Mummo mietti, että Angela Merkelin politiikka on todella kantanut hedelmää. Mutta mikä on tulevaisuus? Saksalainen perhe hankkii yhden, enintään kaksi lasta, maahanmuuttajat toistakymmentä. Näin vieraat valloittavat maan rauhanomaisin keinoin. Olisi siinä Hitlerillä ihmettelemistä.
   Näin saattaa käydä Suomessakin. Mutta tulimmehan itsekin jostain Volgan mutkan tienoilta, jos emme itse niin ainakin kielemme. Baabelin tornin kielten sekoitusta on tapahtunut ennenkin.
   Yhtä asiaa mummo murehtii. Vanha kunnon luterilaisuus tulee väistymään, ja se tyhjiö väistämättä täyttyy, tilalle tulee uusi uskonto. Jos se on islam, niin herra varjelkoon suomalaisia sharialailta sitten joskus tulevaisuudessa. Jos nimittäin tämä maapallo silloin vielä on eheä ja koossa.