Etelänmatka Tallinnaan

Mummo Mutikainen on Tallinnassa. On se kaunis ja viehättävä. Uusia taloja, pieniä aukioita, niissä lystikkäitä patsaita, kohvik, pubi ja striptiisipaikka joka kulman takana. Mummo varoo menemästä syrjemmälle, missä neukkumeininki on vielä näkyvillä.
   Illalla hän lähtee katsomaan Carmenia rahvusoopperan taloon, joka myös on kaunis ja viehättävä ja suomalaisen Viivi Lönnin käsialaa. Ensimmäisellä käynnillä joskus muinaisuudessa se oli murheellisen rapistunut. Vain neuvostotähti näyttämön yläpuolella oli maalattu heleällä värillä.
   Carmen on espanjatar sorja ja Sevillasta mutta laulaa ranskaksi. Tekstitys näyttämön yläpuolella on eestiä ja englantia. Uljas sotilas don Jose rakastaa äitiään eikä ymmärrä kotikylän tytön Micaelan vihjeitä. Mutta kun tulinen ja seksikäs Carmen heittää ruusulla, syttyy niin raju rakkaus, että äiti unohtuu. Sitten tulee hiukan yli-ikäinen ja tukeva Escamillo. Mutta vaatteet ovat koreat ja toreadorin ammatti rahakas. Carmen rakastuu oitis. Siitä ei don Jose tykkää vaan pistää puukolla Carmenin kuoliaaksi. Käy kuin puukkojunkkareitten mailla, toinen on laurois, toinen raurois.
   Mummo kestää kaikki juonenkäänteet, sillä hän tilaa väliaikatarjoiluksi lasillisen unkarilaista punaviiniä ja itävaltalaisen Sacher-leivoksen, josta ilosta maksaa 4 euroa. Silmäilee virolaista pukuloistoa ja ihmettelee 12 sentin korkoja, joiden varassa paikalliset pysyvät pystyssä. Suomalaisia on paljon, eikä heidän pukuloistoaan kannata ylistää. Kengätkin tukevat matalakorkoiset.
   Nukuttuaan yön hotellin sängyssä mummo lähtee shoppailemaan. Virolainen rätsep on alihankkinut lumpui ja rätei Latviasta, Liettuasta, Puolasta ja Vietnamista, ja suomalaisnaiset hamstraavat niitä mielipuolen kiilto silmässä. Miehet harrastavat samaa samankaltainen kiilto silmässä alkoholimyymälän hyllyjen ääressä.
   Sitten ei kuin laivaan. Mummoa vastapäätä istuu vilkasverinen Satu. Hän on Amerikassa nainut egyptiläisen koptikristityn, jonka kanssa on asuttu monessa maassa. Mummo lukee samalla kirjaa Sibeliuksen ja Ainon kirjeistä, ja vastapäisen rouvan ja Jannen matkakohteet menevät hänen päässään vähän sekaisin. Sekaisin on Jannekin ja yrittää ryypätä itseään hengiltä siinä kuitenkin onnistumatta.
   Äkkiä pöytään tupsahtaa kymmenkunta nuorta miestä. Iloisia veikkoja kaikki. Ei kellään tatuointeja eikä lävistyksiä, ja tukkakin on siististi leikattu tai ainakin ponnarilla. Ovat lähteneet Seinäjoelta porukalla ostamaan Kimmon helmikuisiin häihin juomapuolta. Satu epäilee, että lasti juodaan loppuun ennenkuin pappi sanoo aamenen. Pojat vakuuttavat, ettei näin tule tapahtumaan.
   Vilkasverinen Satu ryhtyy arvailemaan, minkä alan miehiä pöytäseurueessa on ja osuukin arvauksissaan usein oikeaan. Mummo lukee Sibeliuksen pariskunnan kirjeitä, jotka muuttuvat avioliiton myötä kuuman eroottisiksi. Seuraleikki tuntuu vaaralliselta, sillä kymmenen nuoren miehen joukossa on näissä eteläisissä maisemissa aina 5 työtöntä tai syrjäytynyttä, kaksi opiskelijaa, jotka suorittavat työn puutteessa toista tai kolmatta tutkintoa. Loput kolme on pätkätöissä tai käy YT-neuvotteluja. Mutta ei, nämä Etelä-Pohjanmaan pojat ovat työssä kaikki ja nauravat makeasti arvuuttelulle.
   Sibelius, joka aina luulee kuolevansa, saa kurkkukasvaimen ja aloittaa seitsemän vuoden raittiuden. Mummo Mutikainen iloitsee Ainon puolesta ja sulkee helpottuneena kirjan juuri kun laiva lähestyy Helsinkiä. Iloinen nuorten miesten sakki antaa lähtiessä kättä ja siirtyy autokannelle. Edessä on pitkä ajo kohti kotimaisemia. Mummo Mutikaisen tekee mieli pyytää tekstiviestiä, kun kaksi hyvinlastattua autoa pääsee Seinäjoelle. Hän hillitsee halunsa, ettei lopullisesti joudu sekopäitten kirjoihin. Helsingissä puhaltaa viima, joka näin etelän matkan jälkeen tuntuu kylmältä.















paikalliset pysyvät pystyssä. Suomalaiset erottuvatn aisväki pysyy pystyssä. L

Mummo Mutikainen lähtee Tallinnaan

On niin synkkää ja pimeää. On lähdettävä etelään. Lähin etelä on Suomenlahden tuolla puolen. Siis sinne. Mummo valmistautuu huolella. Ottaa sanakirjan, Eesti-soome-sönaraamat. Etsii sieltä sanan kampaamo, jos vaikka tälläytyisi iltaa varten.
   Kampaamo ei ole eestiksi hiustupsutaja vaan juuksuriateljee. Mitä jos ottaisi jalkahoidonkin? Se on jalghoidmine. Entäs kulmude värvid? Sitten pidulik pühariietus päälle. Jos ei ole, voi mennä rätsepin luo ja pyytää tekemään. Tai mennä kauplusiin tegema sisseost. Sitten voi jo mennä ja juoda  körventatud kohvi ja syödä kondiitri koogi. Se kannattaa, sillä vieraalla maalla syöty leivos ei lihota, ei myöskään sokolaadi.
   Mummo toivottaa itselleen head reisimist ja ryhtyy pakkaamaan reisikohveria.