Joulupostia
Mummo Mutikaisella on Lapissa serkku Saara, joka lähettää
aina joulupaketin. Paketissa on kirja ja villasukat. Tällä kertaa posti on
keksinyt uuden palvelumuodon. Paketin saaja voi netissä seurata lähetyksen
kulkua.
Miten somaa! Kohta hän istuu nenä ruudussa ja näkee, kuinka
Saara paketoi lahjaa kynttilänvalossa. Kuva on kuin Martta Wendelinin kortissa.
Toisessa kuvassa Saara valjastaa poroa ja kolmannessa ajaa aisakello helkkyen
halki tunturimaiseman kohti Inarin kirkonkylää. Sitten ollaan jo postissa.
”Mänhöökö tämä nyt varmasti sinne ethelään?” Saara kysyy. ”Ka mänhöö, minkä
tautta ei mänis”, sanoo postinhoitaja ja lätkäisee pakettiin leiman.
Seuraavissa kuvissa on postiautoa ja junaa ja hirmuiset määrät muita paketteja,
sillä kansalaiset tekevät nykyään jouluostoksensa netissä ja saavat tavarat
postissa. Lähes yhtä paljon on palautettavia paketteja, joten Saaran kirja ja
villasukat ovat aivan helisemässä pakettipaljouden alla.
Nyt tulee taas kauniimpi kuva. Paketti on päässyt Pasilan
lajittelukeskukseen ja mennä huristelee liukuhihnoilla Nico Rosbergin vauhtia.
Päätyy vihdoin mummon lähipostiin. Mummolle tulee tietokoneeseen viesti, että
pitää tulostaa planketti, täyttää se ja todistaa postissa, että hän on hän.
Mummo täyttää planketin. Postissa hän ottaa jonotusnumeron
ja onnistuu todistamaan henkilöllisyytensä. Kotona hän nostaa paketin kuusen
alle. Ehkä hän ensi jouluna hakee sukat ja kirjan Lapin perukoilta itse. Voi
olla, että posti silloin toimii vain torstaisin. Halvaksikin tulee, jos ottaa
onnibussin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti