Mansessa häät
oli komiat
Härmän häissä juotiin ja tapeltihin, ja porstuasta
porraspäähän rumihia kannettihin. Mummon nuoruusvuosien häitä varten tapettiin
sika eikä naapurin miehiä. Saatiin sylttyä ja makkaraa. Vihkiminen tapahtui
kotipihalla ryijyn päällä, ja pappikin sai kahvia juodakseen. Morsiamen raskaus
ei vielä näkynyt, mutta naapurin eukot tiesivät, että odottaa se, kun sitä närästää
kahvi. Varma merkki. Tanssimista varten koristeltiin heinälato tuomenoksin,
joten allergiset itkivät vuolaasti, kun sulhanen pieneksi käyneessä
rippipuvussaan pokkasi morsiamen häävalssiin.
Nyky-Tampereella vietettiin
Tiian ja Arin nykyhäitä Komediateatterin kauniissa salissa. Kaasot olivat
raataneet yötä päivää ja koristelleet paikan aivan hurmaavaksi. Vieraitten
nimilaputkin olivat niin nättejä, että oma täytyi pistää käsiveskaan muistoksi.
Sitten häätouhu alkoi. Orkesteri oli vanha tuttu ja aivan
mahtava, laulajakin jaksoi koko illan laulaa ja hypätä laulunsa tahdissa. Ensin
siis häämarssi, jonka aikana hän ei hyppinyt. Se oli Robinin kappale, jossa rakastavaiset
ovat jo aamulla herätessään sopivasti onnellisia. Ihan siinä sydänkin tykytykyttää.
Tiia oli nätti kuin kuusenkaramelli ja niin iloinen, että tartutti
tunnelmansa kaikkiin läsnäolijoihin. Ari ei suuremmin hillunut mutta oli
harmaassa puvussaan komea, oikein joka naisen toivevävyn näköinen. Maistraatin
virkailijan kolttu oli jäänyt silittämättä, mutta ei se haitannut. Luki
sujuvasti paperista Teron kirjoittaman puheen. Kysyi kohteliaasti teititellen,
tahtoisiko Ari ottaa tämän Tiian vaimokseen. Samaa kysyi Tiialta, joka vakuutti
tahtovansa. Virkanainen kehotti vaihtamaan sormuksia, sanoi moro ja lähti
vihkimään seuraavaa paria.
Sitten syötiin. Pitkät pöydät oli koristeltu kuin Tukholman
Nobel-kemujen pöydät, ja ruoka oli vähintäänkin yhtä hyvää. Viinin suhteen ei
pihistelty, ja mummokin yritti kuluttaa niitä hartaasti. Tanssiminen se vasta
lystiä oli, ja siinä morsian näytti esimerkkiä vierailleen. Sulhanen vain
silloin tällöin pistäytyi lattialla.
Oli siinä riemua ja iloa, jota saa muistella seuraavat
kymmenen vuotta. Komeaa oli sekin, kun leikisti-veljet Samuli, Eemeli ja
Kasperi heittivät morsianta korkealle kansan hurratessa ja taputtaessa. Onneksi
eivät pudottaneet.
Ikimuistoisista häistä kiitokset Tiialle, Arille, Arin
vanhemmille, Annelle, Terolle, Simpan joukolle ja kaikille mukana olleille
toivoo se ikivanha mummo, joka tanssi kaikki paikkansa ihan kipeiksi.