Mansessa häät oli komiat

Härmän häissä juotiin ja tapeltihin, ja porstuasta porraspäähän rumihia kannettihin. Mummon nuoruusvuosien häitä varten tapettiin sika eikä naapurin miehiä. Saatiin sylttyä ja makkaraa. Vihkiminen tapahtui kotipihalla ryijyn päällä, ja pappikin sai kahvia juodakseen. Morsiamen raskaus ei vielä näkynyt, mutta naapurin eukot tiesivät, että odottaa se, kun sitä närästää kahvi. Varma merkki. Tanssimista varten koristeltiin heinälato tuomenoksin, joten allergiset itkivät vuolaasti, kun sulhanen pieneksi käyneessä rippipuvussaan pokkasi morsiamen häävalssiin.

 Nyky-Tampereella vietettiin Tiian ja Arin nykyhäitä Komediateatterin kauniissa salissa. Kaasot olivat raataneet yötä päivää ja koristelleet paikan aivan hurmaavaksi. Vieraitten nimilaputkin olivat niin nättejä, että oma täytyi pistää käsiveskaan muistoksi.

Sitten häätouhu alkoi. Orkesteri oli vanha tuttu ja aivan mahtava, laulajakin jaksoi koko illan laulaa ja hypätä laulunsa tahdissa. Ensin siis häämarssi, jonka aikana hän ei hyppinyt. Se oli Robinin kappale, jossa rakastavaiset ovat jo aamulla herätessään sopivasti onnellisia. Ihan siinä sydänkin tykytykyttää.  

Tiia oli nätti kuin kuusenkaramelli ja niin iloinen, että tartutti tunnelmansa kaikkiin läsnäolijoihin. Ari ei suuremmin hillunut mutta oli harmaassa puvussaan komea, oikein joka naisen toivevävyn näköinen. Maistraatin virkailijan kolttu oli jäänyt silittämättä, mutta ei se haitannut. Luki sujuvasti paperista Teron kirjoittaman puheen. Kysyi kohteliaasti teititellen, tahtoisiko Ari ottaa tämän Tiian vaimokseen. Samaa kysyi Tiialta, joka vakuutti tahtovansa. Virkanainen kehotti vaihtamaan sormuksia, sanoi moro ja lähti vihkimään seuraavaa paria.

Sitten syötiin. Pitkät pöydät oli koristeltu kuin Tukholman Nobel-kemujen pöydät, ja ruoka oli vähintäänkin yhtä hyvää. Viinin suhteen ei pihistelty, ja mummokin yritti kuluttaa niitä hartaasti. Tanssiminen se vasta lystiä oli, ja siinä morsian näytti esimerkkiä vierailleen. Sulhanen vain silloin tällöin pistäytyi lattialla.

Oli siinä riemua ja iloa, jota saa muistella seuraavat kymmenen vuotta. Komeaa oli sekin, kun leikisti-veljet Samuli, Eemeli ja Kasperi heittivät morsianta korkealle kansan hurratessa ja taputtaessa. Onneksi eivät pudottaneet.

Ikimuistoisista häistä kiitokset Tiialle, Arille, Arin vanhemmille, Annelle, Terolle, Simpan joukolle ja kaikille mukana olleille toivoo se ikivanha mummo, joka tanssi kaikki paikkansa ihan kipeiksi.