Mummon murheet 

Mummolla on murehtimista. Kun Obama parilla notkealla juoksuaskeleella poistui johtamasta kansaansa, tuli tippa silmään. Mies olisi voinut koitua amerikkalaisten pelastukseksi. Uudesta ei ole kuin tuhoamaan. Maa on niin vaikutusvaltainen, että sen suistuminen typeryyksiin tuntuu täällä asti. Ei voi sanoa, että pitäkää Trumpinne, kun olette hänet valinneet. Tässä kinkkisessä tilanteessa mummo toivoo, että Trump kompastuu pitkään punaiseen kravattiinsa ja estyy hoitamasta rahalla ostettua virkaansa.

Kotikonnuillakin riittää huolta. Terroristien iskuja sattuu yhä lähempänä. Mummo välttelee väkijoukkoja, sillä harvemmin ne kuorma-autoillaan jahtaavat yksinäisiä mummoja. Haluavat kerralla suuremman saaliin ja maailmanlaajuista näkyvyyttä.

Eniten mummoa kismittää koti-Suomessa yleistynyt pahansuopuus. Olivatko ihmiset ennen näin kateellisia ja ilkeitä? Nyt yritetään syödä elävältä kaikki menestyneet. Auta armias, jos olet pystynyt kokoamaan itsellesi omaísuutta! Vielä pahempi, jos perheesi jäsenet menestyvät. Heti on perässä median kiljuvien jalopeurojen lauma.

Entä tavallisten tavisten elämä?  Mistä syntyy tämä yleistynyt kiusaaminen? Mummolla on vastaus. Ilkeyden ja pahansuopuuden jarrut hävisivät, kun etäännyttiin vuosisatoja vallinneesta kristillisyydestä. Se sentään vaati jonkinlaista kontrollia. Jos kohtelet muita huonosti, olet huono ihminen. Ainakaan taivaaseen sinulla ei ole asiaa. Mutta yritä kuiskata se sen teini-ikäisen korvaan, joka juuri nyt tviittaa ilkeyksiä ystävästään kaiken someväen nähtäväksi. Hän tietää, että nykyajan jumalan nimi on Some.