Kirja on aina messun arvoinen lehdessä 2.11. 2016

Kirjamessuilla vaeltaa tutun näköistä sakkia. Mummo tervehtii kaikkia kunnes hoksaa, että tuttu onkin TV-tähti. Kirjoja on hehtaarikaupalla. Joka näyttelijästä, urheilijasta, laulajasta ja soittajasta Remu Aaltoseen asti on kirja, ja myös Anneli Auerista. Sitten on vielä kirjoja keksityistä henkilöistä, ja niitä kansa kutsuu nimellä romaani.

Lapsille on värikkäitä kuvakirjoja, paitsi niille, jotka haluavat värittää kuvansa itse. On seikkailukirjoja niille, jotka Eeron tavoin jo tavaavat ja fantasiaa niille, jotka lukevat. Keksisipä joku kirjan nuorisolle, joka ei lue kuin kännykän näyttöä.

Ruokakirjoja on yhtä paljon kuin telkkarissa ruokaohjelmia eli noin 95 prosenttia. Mummoa viehättää tarjous ”Nyhtökaurakeittokirjan ostajalle paketti nyhtökauraa kaupan päälle.” Kristillinen osasto tarjoaa lastenkirjaa Raamatun sankareista. Jumala on luonut Schwarzenegger-vartaloisen Aatamin ja tälle fitnes-Eevan, joka on teettänyt isot silikonirinnat ja näyttää nuorelta Kike Elomaalta. Jeesuksen ja hänen opetuslastensa seurassa ei ole yhtään silikoninaista.

Välillä voi istahtaa kuulemaan esityksiä. Baba Lybeck hyvin naftissa koltussa haastattelee mummon lempparipoikaa Peltsiä. Hän on livenä yhtä symppis kuin kuvaruudussa, jossa kalauttaa kätevästi hengiltä kalan kuin kalan. Eettisen kalastuksen periaatteet selviävät mummolle, samoin perhojen salat.

Mummo lähtee, kun jalat vielä kantavat. Televisiossa esitetään messujen parhaita paloja. On Alivaltiosihteeriä, Lewengoodia, Heikki Kinnusta ja vaikka mitä. Ei meteliä eikä hulinaa. Kyllä kirjallinen sivistys on sentään poikaa, mummo ajattelee ja pistää kahvin tippumaan.