sunnuntai 25. kesäkuuta 2017

            Politiikassa kiehuu ja media riehuu


Mummo on kyllästynyt mediaan, nimenomaan siihen sakkiin, joka riehuu ja hilluu pilkkaamalla työkseen poliitikkoja ja maan asioista päättäviä.
   Persut ovat siinä kuin muut puolueet yrittäneet osallistua päättämiseen, Tosin  heillä on asioista erilainen käsitys kuin mummolla, mutta käsitys kumminkin. Kun puolue jakautui kahteen leiriin, mediasakki repesi laulamaan pilkkalauluja sekä kahdelle persuryhmälle että pääministerille.
   Jokainen, joka on yrittänyt hoitaa tämän riitaisan ja konkurssikypsän maan asioita, saa median likasankojournalismista osansa. Ministerit hoitavat koiranvirkaansa vain siksi, että ministeriauton takapenkki on mukavaksi pehmustettu ja palkka kohtuullinen.
   Kukaan ei puhu siitä, että takapenkkiläinen saa koko ajan vahtia sanomisiaan, ettei joutuisi median raateluhampaisiin. Menneisyyden täytyy olla tahraton hamaan ensimmäiseen neuvolakorttimerkintään. Puoli seitsemän on oltava freesinä aamutelevisiossa antamassa lausuntoja, joista median sudet löytävät retosteltavaa päiväkausiksi
   Siemaiset aamukahvit, jotka sitten koko päivän polttavat ylävatsaa. Teet normaalia työtäsi, yrität ymmärtää kapulakieliset lakitekstit, EU-määräykset, lait ja paragraaffit, kunnes lakitekstiä tulee ulos korvistakin.
   Illalla menet uupuneena ja ryytyneenä TV-studioon vastaamaan kenkkumaisen haastattelijan provosoiviin  kysymyksiin. Vastaukset jauhetaan median lihamyllyn läpi niin ettei alunperäisestä tarkoituksestasi ole jäljellä mitään. Kapuat ministeriauton takapenkille ja nukahdat. Kuljettaja auttaa sinut ulos, ja paparazzi kuvaa tapahtuman. Seiska-lehti kertoo seuraavalla viikolla, että palasit kapakasta niin kännissä, että autokuski joutui kantamaan sinut sänkyyn.
   Kun elämä julkisen sanan hirmuvaltaa käyttävien kanssa on tällaista, ei ihme, että mummo kääntää peukalonsa alas, kun mainitaan sana media.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti