Lunta ja jäätä

Lauluissa hiihdetään hankia hiljakseen ja lumihiutaleita hiljalleen sataa maahan lumivalkoiseen. Tehdään rekiretkiä, ja ryijyn alla on lämmin. Nuorten poikain käsketään nousta sängyn pohjilta ja survaista sukset ulos. Nyt ei onnistuisi. Nykyajan poikia ei saa sängystä ylös ennen iltapäivää eikä suksille kuin komppanian vääpeli. Ennen ne sentään hiihtivät hirvet, tappoivat ohimennen karhun ja hädän tullen pari vihollistakin.
   Mummo Mutikaisen mielestä lauluja pitäisi tehdä myös talven vaivoista. Hän ottaa kynän ja kirjoittaa.
                    On lunta Pekan katolla. Se täytyy pudottaa.
                    Hän ottaa mukaan lapion, Katolle kapuaa.
                    Putoaa hankeen päistikkaa. Käsi ja jalka katkeaa,
                    ja kuhmu päähän ilmestyy. Sipilän hallituksen syy.
Ei se varsinaisesti ole hallituksen syytä, mutta kun sen syyksi pannaan kaikki muu, miksei siis tämäkin.Mummon runosuoni sykkii yhä.
                    Esteri parkaa hirvittää mennä lumisateeseen.
                    Vaikea on kiinnittää liukueste saappaaseen.
                    Puhkuu sekä äheltää. Saa esteen vihdoin paikalleen.
                    Nyt en kaadu, miettii hän. Pihalla lentää selälleen.
Voi voi, tulipa makeita sanoja! Nyt kaikki säveltämiseen kykenevät nuotteja laatimaan. Syntyy taatusti biisi, jolla on mahiksia euroviisukisaan.