Rakasta verojasi

Veroja kuuluu rakastaa, mutta se ei mummolta onnistu. Päin vastoin hän tahtoisi, että joku neuvoisi hänelle veronkiertokonstit. Monet harrastavat lajia, joten varmasti siitä on ohjekirjoja. Kysyin kirjastosta, mutta sieltä vastattiin, ettei heillä ole sellaista kirjaa. Tyrkyttivät tilalle Aki Ollikaisen Nälkävuotta.
   Veroilla saa monenlaista: tiet, koulut, puistot, sairaalat, terveyskeskukset, niihin oikeat ja valelääkärit, vanhainkodit, vankilat, jos sellaista sattuu tarvitsemaan ja ilon seurata poliitikkojen riiitelyä, joka ylittää huvittavuudessa stand-up-koomikoitten yritelmät.
   Entä jos piilottaa tulonsa veroparatiisiin? Saako ajella autolla Suomen teitä? Saako lapsille Pisa-kelpoista opetusta? Saako nauttia puistoista tai metsien vihreydestä? Linnunlaulusta, kun lintuja tässä päästöjä vahtivassa maassa vielä on? Voiko hengittää kalliisti ostettua puhdasta ilmaa?
Saako uida puhtaissa vesissä? Voiko nauttia museoista, teatterista, konserteista tai oopperasta? Savonlinnan oopperajuhlatkin on varmaan suurelta osin maksettu verovaroista, joten maksakoot lipuistaan 1 000 euroa.
  Oikeastaan veroparatiisifirmojen hallintoneuvostot, johtajat, osastopäälliköt, pikkupomot ja heidän alaisensa pitäisi panna maksamaan teistä, kouluista ja yliopistoista. Kulttuurista saisivat maksaa subventoimattoman hinnan. Jos joutuvat lusimaan, maksakoot vankilasta täyden vuorokausimaksun. Entiset nokialaiset, joita meillä kyllä piisaa, osaavat tehdä ohjelman, jolla veronkiertotason mukainen maksuluokkamäärittely onnistuu.
   Entä kun koittaa lähdön hetki? Kun kirkollisveroja ei ole maksettu, ripotellaanko tuhka Panaman sademetsiin?