Elikkä juurikin näin 22.3.2017

Sanovat, että yhdestä heroiiniannoksesta syntyy ikuinen riippuvuus. Senioriopettajaan kirjoittamisella on sama vaikutus. Mummo kirjoitti kerran pitkän tauon jälkeen ja oli heti koukussa. Pakko kirjoittaa, jos ei muuta niin nykykielen kummallisista kiemuroista.

Kieli kehittyy ja syntyy uusia ilmaisuja. Esim. sanaparia ”tosi paljon” kuulee julkisessa puheessa tosi paljon. Varsinaiset muotisanat ovat tällä hetkellä  ”elikkä”  ja ”juurikin näin”. Mummo pitää tukkimiehen kirjanpitoa niiden esiintymistiheydestä. Kun jompikumpi puheessa vilahtaa, niin pystyviiva listaan ja viides poikkiviivaksi. Tällä hetkellä elikät ovat voitolla.  

 Aamukahvia siemaillessaan mummo katselee televisiota. Vähän Trumpin puuteria vaaleammaksi puuteroitu, hyvin säilynyt ja kasvojen kohotuksia läpikäynyt nainen selvittää katsojille, ettei näiden sovi syödä punaista lihaa, vaaleata leipää, sokeria eikä kovia rasvoja. Niiden sijasta on suosittava nyhtökauraa ja härkäpapuja.  Mummo piilottaa voilla sivellyn juustopäällysteisen paahtoleipänsä sanomalehden alle ja on olevinaan kuin olisi aito viherluomumummo.

Puhuja heittää tehosekoittimeen hedelmäpaloja, ja niistä syntyy sopivan terveellinen aamujuoma. Mummo päättää heti seuraavasta eläkkeestään ostaa tehosekoittimen. Selostustaan elämäntapaterapeutti säestää niin monella elikkä-sanalla, että mummon kirjanpitoon syntyi monta uutta viivaa.

Seuraava aamuvirkku haastateltava näyttää 17-vuotiaalta mutta on Aalto-yliopiston korkean tason asiantuntija, joka valmistelee väitöskirjaa seniorikansalaisten sijoitustoiminnasta. Hänen mielestään mummoikäisten ei kannata panna kaikkia munia yhteen koriin, vaan eläke-eurot kannattaa hajauttaa. Hiukan Marimekkoa, hiukan Konetta ja mitä kaikkea se poikanen luettelee. Mummon säästöissä ei oikein riitä hajautettavaa, mutta muuten pojan puhe on hyödyllinen. Siinä nimittäin esiintyy kuusi kertaa ”juurikin näin”, mutta elikät jäivät kahteen kertaan. Siitä mummo päättelee, että elikät ovat sävyltään naisellisia.     

Mummon edellinen tutkimuskohde ”toki” jää jälkeen voittajatermeistä. Nykyään tokittelu kuulostaa suorastaan vanhanaikaiselta. Mutta entäs pöhinä? Siinä tulokas, joka ryysii vauhdilla puhuttuun sanaan. Alun perin pöhinää synnyttivät Donald Trumpin öiset twiittaukset. Ei taida herralla olla öisin muuta tekemistä kuin twiittailla ja aiheuttaa pöhinää Suomessa asti.  

Kieliasioita seuraava mummo on keksinyt erinomaisen nykysanalähteen. Hän nauhoittaa kaikki Remu Aaltosen haastattelut ja purkaa uutuudet listoilleen, sillä rokkivaarin sanasto on riemukasta. Puheesta ei tosin saa selvää, mutta siihen on tottunut. Julkisesti puhuvilla ei yleensä ole artikuloinnista aavistusta, ja kuuntelu menee arvailuksi. Elikkä asia on juurikin näin: Pääasia, että puhetta tulee.