sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Itsepalveltuja kermavaahtoihanuuksia 5.4. 2017

Ajan henki vaatii itsepalvelua. Jo Vappu Taipale pisti viralta kotiapulaiset ja sanoi, että jokainen pesköön itse sukkansa ja paitansa. Nyt sitten lapset kiikutetaan aamuhämärissä rinoviruksia tihkuviin päikkäreihin saamaan ilmaista tai maksullista varhaiskasvatusta. Nuoret naiset, jotka lapsentyttöinä oppivat kodinhoidon niksit, joutuvat perheenäideiksi ihan kylmiltään, elleivät mene ulkomaille aupairiksi.
Laskiaisen tienoilla mummo kutsui naapurit kahville. Kaupan lasikaapin pullat olivat muhkeita ja kermavaahtoa tursuvia. Munalla voideltu kansi kiilteli kuin Kekkosen päälaki, jolle on varistettu raesokeria. Myyjää ei mailla eikä halmeilla, joten mummo palveli itse itseään.
Leivoslaatikko syntyi itse kooten helpommin kuin Ikean kirjahylly. Sitten kaapin ovi auki ja kalastamaan pullia pihteihin. Ne luistelivat hyllyn perälle. Mummo vilkaisi ympärilleen. Muita ei näkyvissä, joten hän nappasi sormin kermavaahtoisen pullan laatikkoon. Mutta voi! Selän takana hiipi myyjä, joka huomautti, ettei leivonnaisiin tartuta likaisin sormin vaan siististi pihdeillä.
Mummo yritti taltuttaa pihdit tahtoonsa. Kermavaahto levisi hyllyille, vaatteisiin, tukkaan ja pitkin lattiaa. Vähän osui leivoslaatikkoonkin. Mutta mistä ostokselle hinta? Ohikulkeva asiakas neuvoi, että ensin tuosta tuotteen numero, sitten paina tuota nappia, ja siinähän se hintalappu.

Kotona mummo keitti kahvin, jonka kanssa naapurusto söi lusikalla kermavaahtoisen mössön. Kyllä maistui! Levitköön itsepalvelun siunaus kaikille aloille, mummo ajatteli. Ja senhän se tekeekin.  

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti